Raksilan historia

 
     
 

Raksilan ytimen muodostaa Puu-Raksila, jonka talot ovat tyyliltään 1930-luvun puutaloklassismia. Talot olivat alunperin useamman perheen asuntoja ja niitä asuttivat rautatieläiset. Asukkaat ovat vaihtuneet, mutta rautatie on yhä paikallaan erottaen Raksilan omaksi alueekseen Oulun keskustasta.

Mittavimmat muutokset Raksilan miljööseen tehtiin 1960- ja 70-luvuilla, kun kahdeksankerroksiset kivitalot nousivat  Syrjäkadulle ja alueen pohjoisosaan Oulun ensimmäinen kauppakeskus, kolmen marketin keskittymä. Kivitalot tosin tulivat Raksilaan jo 1950-ja 60-luvuilla, kun Teuvo Pakkalankadulle rakennettiin kolme koulurakennusta. 

"(Puu-)Raksila on hyvä esimerkki 20-luvun kaupunkisuunnittelun periaatteista, joissa korostettiin yhtenäisyyttä ja säännöllisyyttä pitäen tarkkaan silmällä kaupungin visuaalista hahmoa.
Raksilassa kaupunkikuvallinen yhtenäisyys oli mahdollista, sillä alueen rakentaminen rajoittui melko lyhyelle aikavälille. Rakentaminen ajoittui pääosin 30- ja 40-luvuille. Viimeiset Raksilan asemakaavan mukaiset talot rakennettiin 50-luvulla Puistikkokadulle. Katutilan ilme on rauhallinen ja vähäeleinen. Pihatilan ilme sen sijaan vaihtelee erityyppisten kuistien, katosten ja kellarisisäänkäyntien ansiosta.

Useimmat rakennukset edustavat 1930-luvun puutaloklassismia, joidenkin rakennusten ollessa jo selvästi funktionalismin ajan tuotteita loivine aumakattoineen ja rapattuine seinäpintoineen.
Rakennusten luonteenomaisia piirteitä ovat yksinkertainen perusmuoto sekä harja- tai aumakatto. Rakennuksia elävöittävinä yksityiskohtina ovat pihanpuolen kuistit kattotaitteineen sekä ullakkoikkunoiden korotukset. Julkisivut on jäsennöity tasapainoisesti listoituksin ja nurkkalaudoin sekä joissakin taloissa ulkolaudoituksen suunnanmuutoksin. Koristeaiheet ovat hyvin niukkoja. "

Raksilan perusparannusohjeet, 1986

 

Raksila on tullut tunnetuksi myös kirjailija Paavo Rintalan (1930-1999) myötä: hän asui nuoruutensa osoitteessa Karjakatu 24, ja kuuluisimman teoksensa Pojat (1958) tapahtumat sijoittuvat myös Raksilan maisemiin.

Mikko Niskasen ohjaamana Pojat on nähty myös valkokankaalla, ensi-iltansa elokuva sai Oulussa vuonna 1962. Samannimistä näytelmää esitettiin 1990-luvulla sekä Oulun että Helsingin kaupungin-teattereissa ja kesällä 2000 jopa kotikulmilla, kun Raksilan Uuden Taiteellisen Teatterin näytelmä Pojat näki päivänvalon elokuun 8.päivänä, tasan vuosi Rintalan kuoleman jälkeen. Samaisena vuonna Oulu-seura järjesti Raksilassa myös Paavo Rintala -aiheisen kävelytapahtuman.

Omaa kotitaloaan Paavo Rintala kuvaa Sanomalehti Kalevan kolumnissaan 1980-luvulla seuraavasti:

"Sen kaikki kolme ikkunaa olivat pihamaalle. Keittiön ikkunasta näkyi puuliiteri- ja käymälärakennus. Sellaiset olivat jokaisen talon pihassa. Oli neljä keittiön ja kamarin asuntoa, mutta Karjakatu 24:n taloon oli rakennettu pihan puolelle viides. Halkoliiterin oviakin oli viisi ja kuudennen oven takana käytävällä avautui viisi käymälän koppia. Ensimmäinen kamarin ikkuna oli samaan suuntaan kuin keittiökin: siitä näki naapureiden liiterien ovia ja kurkkaamalla pihamaalle; toinen oli päätyikkuna ja siitä näki pihan ja piha-aidan yli Plaanaojan takana avautuvalle pellolle saakka."

(Paavo Rintala: Mennyt Maailma, lähde:
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/)


Moni nykyinen oululainen muistaa Raksilasta myös alueella sijainneet Oulun Leivän leipomomyymälän ja K.H. Impolan lähikaupan. Leipomo sulki ovensa 1990-luvulla ja kauppakin lopetti toimintansa syksyllä 2004. Palveluja on siis menetetty, mutta myös uusia on saatu tilalle: tästä esimerkkinä vaikkapa upeasti remontoitu uimahalli.

 
     
 
Impolan kauppa siirtyi Raksilan historiaan v. 2004.  Kiitos  Lauralle ja Pentille ihmisläheisestä palvelusta!

 
     
 

 

 

 

 

 

 




Raksilalaisten muistoja menneistä ajoista on kerätty talteen haastatteluin; alla liitteenä muutama tuokiokuva valokuvilla höystettynä. Näitä juttuja toivomme saavamme jatkossa myös lisää - otathan yhteyttä toimitukseen!